Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun strategia

 

 

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun maakunnallinen Strategia 2021–2030

 

 

Kuva: Etelä-Karjalan maakunnallisen lastenkulttuuriverkoston toiminnan tavoitteet

Lastenkulttuurikeskus Metku on maakunnallinen verkosto, jota hallinnoi Lappeenrannan kaupunki. Lappeenrannan kaupunki on valtakunnallisen Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton perustajajäsen. Etelä-Karjalan muut kunnat (Imatra, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Parikkala) ovat liiton informaatiojäseniä. Metkun verkoston kuuluminen valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten liiton jäsenistöön takaa laajan asiantuntijayhteistyön ja alan ammatillisen kehittymisen.

Lastenkulttuurikeskus Metkun taide- ja kulttuurikasvatustyö on suunnattu Etelä-Karjalalaisille lapsille ja nuorille. Toiminnalla pyritään saavuttamaan kaikki palvelujen piiriin kuuluvat lapset ja nuoret. Keskeisin toimintamuoto on taide- ja kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku, joka on opetussuunnitelmaan sisältyvä suunnitelmallisesti ikäluokittain etenevä ohjelma opettajille ja joka tutustuttaa kaikki peruskoulun oppilaat oman alueen kulttuuriperintöön ja taidelaitoksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lastenkulttuuritoimintaan vuosittain haettava avustus on harkinnanvarainen. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan seuraavat edellytykset ja arviointikriteerit:

  1. hankkeen tarve lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on selkeästi kuvattu
  2. hankkeen tavoitteet ovat selkeät ja toteutus on yhteydessä tavoitteisiin
  3. kuvaus, miten hanke ratkaisee koronaepidemiasta johtuvat taide- ja kulttuuriosallistumisen haasteet ja lisää toimintaa, jossa korostuu osallisuus ja yhdessä tekeminen
  4. sisällön laatu: hakemukseen tulee liittää suunnitelma, johon sisältyy kuvaus toiminnan taide- ja kulttuurisisällöstä, lista suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavista henkilöistä sekä aikataulu
  5. lapsi- ja nuorilähtöisyys
  6. osallistuvien lasten ja nuorten määrä ja ikäjakauma
  7. hankkeen tuottamien tulosten hyödynnettävyys ja levitettävyys
  8. hankkeen yhteistyökumppanit: miten hanke vahvistaa lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen toimijoiden keskinäistä ja/tai lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen toimijoiden yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (esimerkiksi yhteistyö koulujen kanssa)
  9. hanke ottaa huomioon olemassa olevat rakenteet, toimijat sekä aiemmissa hankkeissa tuotetut sisällöt ja hyvät käytännöt
  10. hakijan ammattitaito suhteessa hankkeen sisältöön, osaaminen ja aiempi kokemus
  11. hakijan taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi.

 

Ministeriö linjaa rahoituspäätöksessään avustuksen ja siihen liitettyä lastenkulttuurille korvamerkittyä kuntien omarahoitusosuuden käyttöä ja nimeää mm. kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä lastenkulttuurikeskuksissa. Kulttuurikasvatussuunnitelmat mainitaankin sekä opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa että keväällä 2019 päivitetyssä laissa kuntien kulttuuritoiminnasta. Vuonna 2019 lastenkulttuurin rahoitusmomentti liitettiin valtion perusbudjettiraamiin samalla kun sen kiintiötä nostettiin. Myös Metkun verkoston saama rahoitus on noussut. Rahoituksen vahvistaminen tarkoittaa jatkuvuutta, vaikkakin vuosittain haettavan avustuksen euromäärä voi vaihdella.

Tässä strategiassa määritellään Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kulttuuritoiminnan järjestämistä sekä siihen liittyviä tavoitteita, tehtäviä, yhteistyötä, osallistumista, saavutettavuutta, toiminnan arviointia, valtionrahoitusta ja kehittämistehtävää. Strategiassa kuvataan Etelä-Karjalan lastenkulttuuritoiminnan nykymuotoja sekä keskeisiä kehittämistavoitteita vuosille 2021–2030. Strategia on koostettu Etelä-Karjalan maakunnan kuntien lastenkulttuurin yhteyshenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen ja heiltä saatujen vastausten pohjalta. Lastenkulttuurikeskus Metkun strategian kehyksenä toimivat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraisen avustuksen hakukriteerit, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton strategia, maakunnan kulttuuristrategia ja laki kuntien kulttuuritoiminnasta.

Kuntien kulttuuritoimintaa ohjaava laki määrittelee kulttuuritoiminnan toiminnaksi, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Lastenkulttuuritoiminnalla on tarkoitus toteuttaa yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) lapsen oikeuksien sopimukseen ja perustuslakiin kirjattua lapsen oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin. Erityisesti nojaten lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaan 31, joka tunnustaa lapsen oikeuden lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan, sekä osallistumisen kulttuurielämään ja taiteisiin. Etelä-Karjalassa mm. tätä tehtävää ja lakia kuntien kulttuuritoiminnasta toteuttaa Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku. Metkun perustoiminta ja monet kulttuurin kehittämishankkeet täydentävät koulu- ja taidelaitosten lakisääteisiä palveluja sekä koulujen opetussuunnitelmaan kirjattua kulttuurikasvatustehtävää ja kulttuurilaitosten yleisötyötä.

Lakiin nojaava toiminta

Lasten ja nuorten kuuleminen sekä taiteen, kulttuurin, kasvatuksen ja opetuksen vaaliminen ovat sijoituksia kuntien tulevaisuuteen. Lastenkulttuuri kunnissa tarjoaa laadukasta kulttuuria, edistää humaaneja arvoja ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

Lastenkulttuurikeskus Metku

  • Edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista lastenkulttuuria maakunnan alueella. Jotta lapset ja nuoret olisivat tasa-arvoisia, kunnassa kulttuurin tulee olla lähipalvelu. Yhdenvertainen saatavuus toteutuu, kun palvelut tarjotaan suoraan kouluille ja päiväkodeille joko täysin maksutta tai hyvin edullisesti. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotoimen kanssa varmistaa tasapuolista tavoitettavuutta kattavasti. Kulttuuri ja taide ovat lapsen oikeus asuinpaikasta, perheen tuloista tai mieltymyksistä riippumatta. Verkostomaisella toimimalla Metku tavoittaa maantieteellisesti kaikki maakunnan lapset ja nuoret.

 

  • Luo edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku on hallinnoltaan ohut, kustannustehokas välittäjäorganisaatio, jossa kaikki palvelut perustuvat yhteistyöhön paikallisten taidelaitosten, ammattitaiteilijoiden sekä 3.sektorin taidetoimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan ostopalveluina taiteen ja kulttuurin ammattilaisilta. Toiminta perustuu yhteistyöhön kunnan (kulttuuritoimi, kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen, freelancerkentän, varhaiskasvatuksen, koulujen, järjestöjen ja yhdistysten kesken.

 

  • Edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Metkun tuottamista taide- ja kulttuurisisältöisistä palvelukokonaisuuksista toteutetaan yhteisöllisesti mm. taideteoksia julkisiin tiloihin, joissa näkyy lapsen ja nuoren oma näkemys esim. yhteiskunnallisiin asioihin. Metku tarjoaa taiteen menetelmillä muokattuja arkiympäristöjä, yhteydenpitoa kunnallisiin päättäjiin ja taide- ja kulttuurisisältöistä kerhotoimintaa koulujen yhteyteen, kuten matalan kynnyksen kuorotoimintaa, jotka ovat avanneet lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.

 

  • Tarjoaa mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Koulujen opetussuunnitelmiin sisältyvä, ohjelmallisesti ikäluokittain etenevä kuntien kulttuurikasvatusohjelmat Kulttuuripolkujen kautta jokainen maakunnan lapsi tutustuu oman alueen taiteeseen ja kulttuuriperintöä ylläpitäviin paikkoihin ja yhdistyksiin sekä käy edes kerran peruskoulun aikana taidelaitoksessa. Lapsella on oikeus kokea laadukasta taidetta sekä osallistua laadukkaasti tuotettuun taidetoimintaan, jota ohjaa ammattilainen. Ammattilaiset tuntevat taiteenalojen erityispiirteet, ja toiminnassa annetaan tilaa erilaisille ajatuksille, tunteille ja kokemuksille.

 

  • Edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa. Kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolussa lapset ja nuoret tutustutetaan ammattilaisten ohjaamana paikallisiin taidelaitoksiin ja paikallisiin kulttuuriperintökohteisiin. Kulttuurikasvatussuunnitelmat pienissä kunnissa kiteytyvät kulttuuriperintökasvatuksen ympärille ja paikallismuseoihin kuten Lemin kunnan kulttuuriperintöruoka särä ja siirtolohkare Isokivi, Luumäen Presidentti P.E. Svinhufvudin koti Kotkanniemi, Imatran Alvar Aallon yksi mestariteoksista Kolmen ristin kirkko ja jugend talo valtionhotelli, Ruokolahden Kummakivi ja Parikkalan Patsaspuisto. Kaikkia kuntia yhdistää maakuntaa läpileikkaava Salpausselkä ja Salpalinja, jonka varrelta löytyy paljon maamme kulttuuriperintöä. Maakunta sijaitsee varsin rikkaalla maaperällä sisältäen kulttuurin eri kirjoja.

 

  • Edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa. Metku mahdollistaa ja koordinoi alueellista yhteistyötä tasa-arvoisen ja hyvinvointia tukevan lastenkulttuuritoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi kaikkialle maakuntaan. Perheen sosioekonominen tausta tai maantieteellinen sijainti eivät saa vaikuttaa siihen minkälaista luovaa toimintaa, taidetta ja kulttuuria ja ilmaisun kanavia lapselle ja nuorelle tarjotaan. Maakunnalliset lastenkulttuuriviikot, Lapsen oikeuksien päivän tempaukset ja Metkuillaan -suurkuorokonsertit avaavat lapsien mahdollisuuksia nähdä maakunnan muita koululaisia, kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä kasvattaa lastenkulttuuritoiminnan tavoittavaa joukkoa ja esimerkiksi yhteyksien rakentaminen eri ikäisten ihmisten välillä kuten lukukummit (lukumummit ja lukupapat) takaavat saavutettavaa lastenkulttuuria pienimpiin kuntiin.

 

  • Edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia. Metku saa ajankohtaista tietoa taidekasvatuksen observatoriosta, jonka muodostavat Taideyliopiston CERADA-keskus (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Suomen observatorio on osa taide- ja kulttuurikasvatuksen eurooppalaista verkostoa ENO (European Network of Observatories in the field of Arts and Cultural Education). Taidekasvatuksen observatorio kerää, analysoi, tulkitsee ja levittää tietoa taide- ja kulttuurikasvatuksen käytännöistä ja toimintapolitiikoista Suomessa. Taidekasvatuksen observatorio vahvistaa alan tietopohjaa, tutkimuksen ja käytännön työn yhteyttä sekä eurooppalaista yhteistyötä. Suomen observatorion työ hyödyttää lapsia ja nuoria, joille laadukas ja uudistuva taidekasvatus antaa monipuolisesti innostusta, tietoja ja taitoa koulussa ja vapaa-ajalla.

Arvot ja missio

Lasten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Maakunnassamme toteutuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin.

Tasavertainen saavutettavuus. Yhteistyö kunnan lakisääteisten palveluiden kuten koulujen, päiväkotien ja nuorisotoimen kanssa varmistaa tasapuolista tavoitettavuutta kattavasti ja lukuvuoden alussa toteutettu yhteissuunnittelupalaveri sujuvoittaa vuoropuhelua kokoaikaisesti. Yhteistyön lisääminen taiteilijoiden ja varhaiskasvatuksen välillä luo pohjaa hyvinvoivalle ja turvalliselle kasvulle. Koulujen toimintaan sisällytetyt Kulttuuripolkutyöpajat ja vierailut, lastenkulttuuriviikkojen tapahtumat ja erilaiset taideprojektit antavat lapsille mahdollisuuden käyttää taidetta monipuolisesti eri oppiaineiden yhteydessä. Opetussuunnitelmaan kirjattu monialainen oppimisympäristö takaa yhä laajemmat mahdollisuudet taiteen ja kulttuurin käyttöön koulujen oppimiskokonaisuuksissa. Lapselle ja nuorelle syntyy käsitys taiteen moniulotteisuudesta. Luova toiminta kehittää lapsen taitoja monipuolisesti, opettaa lapselle hahmottamis- ja oppimiskykyä, ongelmanratkaisua, suvaitsevaisuutta ja empatiaa.

Osallisuus ja lapsilähtöisyys. Lastenkulttuurikeskus Metkun toimesta kunnassa huolehditaan siitä, että lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevassa päätöksenteossa. Lapsi on oman lapsuutensa ja elämänsä asiantuntija. Päätöksistä ja päätösten vaikutuksista tulee keskustella lasten ja nuorten kanssa. Taidetoiminta on lapsen kuulemisen menetelmä. Lapsella tulee olla mahdollisuus ilmaista itseään myös muulla keinoin kuin aikuisten asiakirjojen ja median kielellä. Myös ympäristösuunnittelussa huomioidaan lasten näkökulma ja otetaan lapset ja nuoret toteuttamaan yhteisiä tiloja. Aikuisten aikuisille rakentama ympäristö näyttää aivan erilaiselta lapsen silmin. Pyritään poistamaan esteet osallistua kulttuurin äärelle tarjoamalla esim. kulttuuriseteleitä ja/tai kuljetuksia kulttuurin äärelle. Tapahtumia järjestetään myös viikonlopuille ja loma-ajoille, jolloin koko perhe pääsee osallistumaan. Näin tavoitetaan myös kotiväki, jolloin vanhempien kulttuurimyönteisyys lisääntyy.

Erilaisuuden hyväksyminen voimavarana. Lastenkulttuurin avulla voidaan rakentaa suvaitsevampaa yhteisöä ja vahvistaa syrjimättömyyttä. Saavutettava lastenkulttuuri on jotain, mihin kaikki lapset voivat osallistua yhdessä. Monilla erityisoppilailla on taiteellista erityislahjakkuutta, minkä vahvistaminen on heidän identiteetilleen ja itsetunnolleen palkitsevaa. Kulttuurin avulla voidaan vahvistaa maahan muuttaneiden lasten ja nuorten tunnetta siitä, että he ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Suomalaisten kulttuuri-ilmiöiden ja juhlaperinteiden ymmärtäminen auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan ja kiinnittymään kotiseutuunsa, olemaan yhtenä muiden joukossa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen viedyt taideharrastukset ja taidelähtöiset menetelmät vahvistavat lasten itsetuntemusta ja itseluottamusta, joka on demokratian ja osallisuuden kannalta perustavanlaatuinen lähtökohta. Taiteen avulla lapsi oppii tapoja ilmaista itseään, tietämään mitä haluaa ilmaista ja löytää itselleen oikeat tavat. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että taide ja kulttuuri ovat osa perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Koulujen toimintaan sisällytetyt kulttuurityöpajat ja lastenkulttuuriviikkojen tapahtumat antavat lapsille kanavan saada omia teoksiaan näkyville julkisiin tiloihin ja Metkun sosiaaliseen mediaan.

strategiaprosessi aikajanakuva

Kuva: strategiatyö 2020-2021.

 

 

Visio

 

Kulttuurikasvatussuunnitelma joka kuntaan. Kulttuurikasvatussuunnitelma tekee koulun ja varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatuksesta tavoitteellista ja tasa-arvoista, jotta lasten ja nuorten kulttuuriset oikeudet toteutuvat. Kulttuurikasvatussuunnitelma korvaa koulujen tuntikehyksessä olevaa taide- ja taitoaineiden vajetta. Se tarvitaan joka kunnassa. Suunnitelma tutustuttaa lapset ja nuoret oman lähialueen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee myös paikallisten taiteilijoiden ja taidelaitosten työtä. Taiteenlajit huomioidaan laajasti, joten lastenkulttuuri työllistää taiteilijoita ja pedagogeja monipuolisesti eri aloilta.

Lasten tekemää taidetta arvostetaan. Lasten tekemän taiteen arvostaminen ja luovuuteen kannustaminen on lapsen kasvulle tärkeää. Kunnassa on tarjottava lapselle mahdollisuuksia toteuttaa itseään taiteellisesti ja nostaa lasten teoksia esiin. Lasten itse tekemän taiteen arvostaminen ja sen nostaminen valokeilaan myös muualle kuin luokkahuoneen seinälle kasvattaa lapsen itsetuntoa ja tukee tunnetaitoja. Lasten tekemä taide avartaa myös aikuisen näkökulmia.

 

Perheitä tulee kohdella tasapuolisesti. Perheen etu on lapsen etu. Kaikenlaisten perheiden huomioiminen ja tukeminen on lapsen edun ja oikeuksien mukaista. Kuntien päätöksenteossa on huomioitava muutkin kuin perinteiset perhemallit, kuten yksinhuoltaja-, sateenkaari- ja maahanmuuttajaperheet. Kuntien peruspalvelujen on oltava kaikkien ulottuvilla perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Jokaista lasta ja jokaista perhettä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja jokaisella perheellä pitää olla turvallista ja helppoa osallistua kunnan toimintaan ja palveluihin.

 

 

Tavoitteita

 

Taiteen ja kulttuurin merkitys yhtenä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistajana näkyy kuntatason poliittisessa päätöksenteossa.

Kaikilla lapsilla on mahdollisuus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin ja osallistua lastenkulttuuritoimintaan kotikunnassaan.

Taide ja kulttuuripalvelut saavuttavat tasa-arvoisesti koko maakunnassa ja jokainen lapsi ja nuori on käynyt vähintään kerran peruskoulun aikana kulttuurilaitoksessa.

Kulttuurikasvatussuunnitelmissa on otettu huomioon alueelliset erityisyydet, joissa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan alueensa kulttuuriperintöön ja -identiteetin monipuoliseen rakentumiseen.

Yhteistyö koulun, kirjaston, nuorisotoimen, kulttuuritoimen, taiteen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, kansalaisopiston, 3. sektorin, ammattitaiteilijoiden, eri yhdistysten ja alueen taiteen toimijoiden kanssa on tiivistynyt, jolloin resurssit lastenkulttuurin kasvavat.

Metku on vahvistanut verkostoitumista eri alan ammattilaisten kanssa sekä edesauttanut lastenkulttuurin parissa työtä tekevien taiteen ammattilaisten työllistymistä.

Kunnat muodostavat yhteisiä kulttuurihankkeita/-tarjontaa, jolloin resurssit järjestää ja suunnitella tarjontaa sekä yleiseen että lasten kulttuuriin paranevat.

Tarjolle asetetaan niitä kulttuurin osa-alueita, joita alueelta ei löydy ennestään kuten sirkus, näyttämö- ja elokuvataide sekä poikkitaiteellisia projekteja. Sisällön tuotantoa lisätään vastaamaan alueellisiin toiveisiin. Myös virtuaalista tarjontaa lastenkulttuurissa lisätään.

Maakunnallinen lastenkulttuurikeskus Metku toimii ideapankkina ja sparraajana lastenkulttuuritoiminnassa. Metku tarjoaa verkostolle koulutuksia, yhteisiä ideoiden vaihtoja, eri toimintamalleja ja esityksiä sekä laajaa alueellista yhteistyötä. Maakunnallinen verkoston tiedonkulku pysyy toimivana ja jokainen verkoston jäsen huolehtii kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumisesta kuntansa alueella.

Toiminta kirjataan osaksi kuntien perustoimintaa. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksena resurssien epävarmuustekijät poistuvat, verkoston yhteistyökumppanit eri kunnissa ovat sitoutuneita lastenkulttuuritoiminnan tuottajia, ja lastenkulttuurin asema säilyy turvattuna joka alueella. Rahallisten ja henkilöstöresurssien eroavaisuuksien vaikutus kuntien lastenkulttuuritoimintaan tasaantuu.

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku tarjoaa mielekästä ja monipuolista kulttuuritarjontaa kunnissa. Syventämällä yhteistyötä koulun kanssa luodaan lapsille mahdollisuuksia säännölliseen taideharrastukseen. Metku tuottaa myös maakunnalle kiertäviä esityksiä.

Edistääkseen taiteen ja kulttuurin saatavuutta Metku tarjoaa kokemis- ja osallistumismahdollisuuksia lapsille ja nuorille monipuolisesti eri taiteen aloilta. Metku kannustaa kuntien paikallisia yksityisen sektorin toimijoita tuottamaan lasten kulttuurin palveluita. Alueelliset erityisyydet on otettu huomioon.

 

Toimenpide-ehdotukset

Tämän strategian toimenpide-ehdotukset jakautuvat kahdeksaan ryhmään, jotka ovat 1) organisaatio ja yhteistyö, 2) tiedotus ja viestintä, 3) kunnan oma kulttuuritoiminta, 4) kaupunkikonsernin kulttuurilaitokset, 5) taiteenalakohtaiset toimenpiteet, 6) talous, 7) tilat, 8) saavutettavuus.

  • Organisaatio ja yhteistyö

Metku edistää monipuolisesti kulttuurialan ammattilaisten toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia ylläpitämällä Kulttuuripolkua ja järjestämällä tapahtumia. Kehitetään lastenkulttuuritoimintaa synergiassa osana muuta kuntien kulttuuritoimintaa. Metku edistää lastenkulttuuritoiminnan yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä Etelä-Karjalan alueella ja on moniammatillisesti verkostoitunut, toteuttaa ja koordinoi mahdollisia yhteishankkeita ja projekteja. Mahdollistaa yhteisen taiteilijapankin käytön eripuolilla maakuntaa.

 

  • Tiedotus ja viestintä

Etelä-Karjalan liiton ylläpitämä tapahtumakalenteri eli kulttuurin tapahtumista kootusti kertova verkkopohjainen tiedotusalusta, otetaan käyttöön ja tehostetaan lastenkulttuuritapahtumia koskevaa sosiaalisen median viestintää. Jaetaan tietoa yhteisestä taiteilijapankista, kunnan kulttuuripolusta ja alalla tapahtuvista muutoksista ajankohtaisesti ja laajasti. Metku vahvistaa verkostoitumista eri alan ammattilaisten kanssa sekä edesauttaa lastenkulttuurin parissa työtä tekevien taiteen ammattilaisten työllistymistä.

 

  • Kunnan oma kulttuuritoiminta

Metku järjestää vuosittain Metkat-lastenkulttuuriviikon, jonka vaihtuva teema nostaa esille lastenkulttuurin ja lasten oikeuksiin liittyviä aiheita.

Metku edistää kulttuuriperintökasvatusta, osallistaa ja opastaa paikalliseen kulttuuriperintöön tutustumiseen paikallisten ammattilaisten kanssa.

Metku edistää lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumista pitäen huolen kulttuurikasvatussuunnitelmien esiintymisen mm. kuntien hyvinvointikertomuksissa, kulttuuripoliittisissa ohjelmissa ja alueellisissa opetussuunnitelmissa kuntien perusopetuksessa.

 

  • Kaupunkikonsernin kulttuurilaitokset

Korostaa Etelä-Karjalan taidelaitoksien asemaa alueellisina kulttuuriperinnön vaalijoina. Edistetään Etelä-Karjalan taidemuseota maakunnallisen museotyön toimijana. Lisätään Kaupunginteatterien, Lappeenrannan kaupunginorkesterin, ja perusopetuksen välistä toiminnallista yhteistyötä, sekä yhteistyötä kuntien muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Tuetaan lukuharrastamista ja kirjastojen käyttöä, sekä kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota.

 

  • Taiteenalakohtaiset toimenpiteet

Järjestetään säännöllisiä, eri vastuualueiden ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden tapaami­sia. Kartoitetaan ja nostetaan esiin taiteenalakohtaisia mahdollisuuksia tutustua ja harrastaa eri taiteen lajeja alueilla. Tarjotaan hyväksi havaittuja ja hyvin toimivia taidesisältöisiä paketteja myös muualle maakuntaan.

 

  • Talous

Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnan mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriön avustus ja kuntien omarahoitusosuus. Jokainen kunta itse päättää rahoituksen käytöstä. Pa­nostetaan myös muun kulttuurirahoituksen hankin­taan kuntien omille ja yhteistyöhankkeille pitkä­jänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tehostetaan neuvontaa kolmannen sektorin toimijoiden kaupungin kulttuuriavustusten ulkopuolisten avustusten hankinnassa ja yhteistyökumppanuuksien kehittämisessä.

 

  • Tilat

Varmistetaan toimitilojen toimin­nallisuus ja saavutettavuus. Vahvistetaan kuntien omistamien kulttuuritilojen erilaisia profiileja ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia alueellisena kulttuurikeskuksena. Osallistutaan kunnan tapahtumien suunnittelutyöhön aktiivisesti ja tuodaan lastenkulttuurin arvot mukaan keskusteluun. Kehitetään edelleen Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun konseptia ja tunnettuutta. Edistetään Etelä-Karjalan tapahtumakalenterin käyttöönottoa.

 

  • Saavutettavuus

Lastenkulttuuripalvelut ja -toiminta ovat taloudellisesti ja fyysisesti saavutettavia yhdenvertaisesti eri asiakasryhmille. Edistetään kunnan lapsien ja perheiden mahdol­lisuuksia kulttuuritilaisuuksiin osallistumiseen liikennejärjestelyin. Otetaan käyttöön erityisryh­mien kulttuurista osallistumista tukevia käytäntöjä ja toimintamalleja. Selvitetään maahanmuuttajataus­taisten kulttuuristen palvelujen tarpei­ta, ja edistetään heidän osallisuuttaan. Kulttuurien monimuotoisuus, lasten- ja nuorten kulttuuripalveluiden saavutettavuus ja lasten oikeus osallistua kulttuuri- ja taide-elämään nähdään keskeisinä tasa-arvoa luovina tekijöinä.

Vahvistettujen Metkun strategiassa yhdenvertaiselle lastenkulttuurille ja taide- ja kulttuurikasvatukselle esitettyjen tavoitteiden sekä toimenpiteiden saavuttamiseksi on määritelty toteuttamisen aikataulu seuraavalle viidelle vuodelle ja toi­menpiteiden vaikutuksia mittaava mittaristo.

Mittaristo ehdotuksia:

  • Sisäisen ja ulkoisen viestinnän rutiineista on tehty seuranta-asiakirja.
  • Kuntaan on tuotu uusia sisältöjä, joita alueelta ei löydy ennestään kuten sirkus, näyttämö- ja elokuvataide sekä poikkitaiteellisia projekteja.
  • Kunnat ovat järjestäneet yhteisiä kulttuurisisältöjä resurssitehokkaasti kuntiensa asukkaille.
  • Virtuaalitarjonnan määrä.
  • Verkostolle tarjottujen koulutusten määrä.
  • Ideoiden vaihtojen määrä.
  • Kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumisen määrä.
  • Koulun kanssa tehtävän yhteistyön määrä.
  • Kiertävien esitysten määrä.
  • Eri taiteen aloilta saatujen kokemis- ja osallistumismahdollisuuksien määrä.
  • Uudet yhteistyökumppanit.
  • Eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön määrä.
  • Taiteen ja kulttuurin merkityksen näkyminen kuntatason poliittisessa päätöksen teossa.
  • Taiteen ammattilaisten työllistämisen määrä.

Toimenpiteiden vaikutuksia mittaavan mittariston aineisto kerätään yhteisesti käytössä olevalle verkkopohjalle, josta mittauksen tuloksia seurataan yhdessä säännöllisesti pidettävissä verkoston kokouksissa.

 

Maakunnallinen strategia 2021-2030 (1)
Skip to content